Virsi 311 phonk "Jo joudu, mun sieluni, heräämähän"

Jo joudu, mun sieluni, heräämähän ja Jumalan Karitsaa kiittämähän. Hän avasi tien pyhän Jumalan luo ja pelastusarmonsa sinulle suo. Siis vieläkö kärsit sä orjuuttasi ja aina vain katselet puutteitasi, kun Jumalan Karitsaa katsella saa, myös sinua verellään puhdistavaa? Nyt usko ja luota jo Vapahtajaan ja heittäydy armoa rukoilemaan ja köyhänä kaikkine synteinesi vie Herralle vaivattu sydämesi. Et itsessäs olekaan mahdollinen, vaan Jeesus on laupias, voimallinen. Näin heikkona kiirehdi Jeesuksen luo, hän haavoistaan lääkettä tunnolle suo. Vaan miksi nyt pelkäät ja piileskelet ja Herrasi kasvoja vain pakenet? Hän saapui myös sinua puhdistamaan ja Jumalan kaupunkiin johdattamaan. Oi kuinka se riemuitsee autuudestaan, ken uskossa yhdistyy Vapahtajaan, saa Herralta vaatteeksi vanhurskauden ja ikuisen armon ja ystävyyden. On täällä nyt taistelu, kilvoitus, työ, vaan siellä on päiväksi muuttunut yö, kun nähdä saan kirkkaita kasvojasi ja veisata iäti kiitostasi.